Viimeisellä Kabulin kurssijaksolla pohdittiin kuvakulmia, rauhaa, keittiöitä ja turvataloja

Viimeisellä Kabulin kurssijaksolla pohdittiin kuvakulmia, rauhaa, keittiöitä ja turvataloja

Learning Together-hankkeen neljäs ja tällä erää viimeinen kurssijakso pidettiin huhtikuun lopussa Suboot News Agencyn tiloissa Kabulissa. Kurssin avajaisissa suurlähettiläs Pauli Järvenpää muistutti toimittajia median tärkeästä roolista valtakunnan vallanjaossa. -Te teette merkittävää työtä kansalaisten hyväksi seuraamalla miten maan asioita hoidetaan. Se on toimivassa demokratiassa tärkeää. On hieno asia, että haluatte oppia lisää, Järvenpää korosti.Afganistanin naistoimittajien järjestön puheenjohtaja Shafiqa Habibi kehotti kurssilaisia ottamaan kaikki oppi vastaan suomalaisilta kouluttajilta. -Tämä on meille hieno mahdollisuus oppia miten tiedonvälitys ja varsinkin sen tekniikka maailmalla kehittyvät, hän muistutti.

Kahden viikon jaksolle osallistui 20 naistoimittajaa lehdistä, radiosta ja televisiosta. Valtaosa kurssilaisista oli vanhoja tuttuja, osa koko kolme vuotta mukana olleita, mutta mukaan mahtui muutama uusikin.
Yksi ensikertalaisista oli kokenut radiotoimittaja Zarghoona Hassan. Tämä 38-vuotias sinkkunainen omistaa ja johtaa kahta paikallista radioasemaa Kunduzissa, talebanien vahvassa otteessa olevassa maan pohjoisosassa. Toinen radio on suunnattu naisille ja toinen nuorille. Zarghoona työllistää yli 20 ihmistä radioasemillaan.
-Kiinnostukseni toimittajan työhön heräsi lapsuudessa, kun luin USA:n atomipommista Hiroshimaan. Sen jälkeen luin lehtiä säännöllisesti ja tähän minua kannustivat myös opettajat, Zarghoona kertoo. Hän aloitti koulunkäynnin jo viisivuotiaana.
Hänen perheensä on afgaaniperheeksi varsin koulutusmyönteinen. Kymmenpäisestä lapsikatraasta löytyy lääkäri, kätilö, opettajia ja maistereita. Myös äiti on käynyt koulua yhdeksän luokkaa.
-Omat yliopisto-opintoni esti sota, mutta olen kouluttautunut journalistin ammattiin monilla erilaisilla kursseilla. Ja siksi tulin mukaan tähänkin koulutukseen, hän kertoo.
Zarghoona haluaa auttaa omaa kansaansa median keinoin. Häntä huolestuttaa maansa tulevaisuus kansainvälisten joukkojen lähtiessä. - Pidän tilannetta hyvin vaarallisena ja sisällissodan mahdollisuus on mielestäni suuri,hän sanoo.

Tämänkertaisella kurssilla pääteemoina olivat video- ja radiojournalismi. Kuvaamista ja äänittämistä harjoiteltiin lukuisissa käytännön harjoituksissa. Myös reportaasin tekoa kerrattiin ja kaikille halukkaille luotiin sähköpostit. Piia Pousi avasi afgaanitoimittajille sisustustoimittamisen periaatteita ja harjoitustöinä saatiinkin mielenkiintoisia kuvia kurssilaisten keittiöistä ja olohuoneista.

Aivan uutta historiaa tehtiin siinä, että Anne Hyvönen ja Kirsi Mattila kävivät pitämässä Kabulin yliopiston journalismin laitoksella yleisen ja avoimen kuvajournalismin workshopin, johon osallistui 14 miestä ja kuusi naista. Myös laitoksen kuvajournalismin opettaja osallistui innolla luennon kommentointiin. Tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut ja tämäntyyppisten koulutustapahtumien pitäminen yliopistolla mahdollisesti jatkossa on harkitsemisen arvoinen asia. Aiheesta tarkemmin Annen oheisessa kuvauksessa.

Ajankohtainen mediatapaaminen apulaisoikeusministeri kanssa keskittyi pitkälti maan turvallisuustilanteeseen ja turvataloja koskevaan uuteen lakiesitykseen. Niitä ollaan siirtämässä Naisten asiain ministeriön alaisuuteen ja uudessa lakiehdotuksessa on paljon kysymyksiä herättäviä kohtia koskien mm. naisten vapaata pääsyä turvataloihin, niissä oloaikaa ja mahdollisia terveystarkastuksia ja pakollista rekisteröintiä. Radiotyöskentelyä opettamassa ollut Erja Tuomaala näytti ministeriössä mallia miten vastahakoiselta ministeriltä vaaditaan vastauksia. Pari päivää aiemmin tapahtunut isku puolustusministeriöön ei apulaisoikeusministeristä kuitenkaan kertonut puutteista turvallisuustoimissa. Samasta teemasta jatkettiin kurssilla vierailleen Naisten asiain apulaisministeri Mojgan Mostafavin kanssa. Tekeillä olevan uuden lain tavoitteena on asettaa maan turvatalot ja niiden rahoitus samalle viivalle, mutta naisten huoli kiristyvistä käytännöistä on suuri. Turvataloja on vain muutama ja ne ovat tähän asti olleet kansalaisjärjestöjen hoitamia.

Myös naisten rooli meneillään olevissa rauhanneuvotteluissa kiinnosti kurssilaisia. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 edellyttämää kansallista toimintaohjelmaa ollaan tekemässä Suomen ja Afganistanin ulkoministeriöiden välisenä twinninghankkeena ja Suomen lähetystö vetää asian valmistelua.

Kansalaisjärjestöjen ja naisten ääntä edustava Afghan Women´s Network on mukana Peace Councilissa ja kurssilla vieraillut maajohtaja Samira Hamidi joutui lujille naistoimittajien halutessa tietää mitä naisten oikeuksille on mahdollisesti neuvottelupöydässä tapahtumassa. Toimittajille luvattiin järjestää myöhemmin erillinen tiedotustilaisuus asiasta, koska neuvotteluista tiedottaminen vaatii neuvoston luvan.

Afganistanin parlamentti sijaitsi aivan kurssipaikkamme nurkan takana ja kävimme seuraamassa hetken kiivasta budjettikeskustelua. Tapasimme erikseen uudelleen valitun kansanedustaja Fawzia Koofin, mutta valitettavasti toinen vahva naisedustaja Shukria ccc ei suostunut tulemaan samaan tilaan Koofin kanssa toimittajien kysymyksiin vastaamaan. Naisten keskinäinen luottamus ja yhteistyö tuntuvat olevan edelleen vahvasti hukassa myös parlamenttitasolla.

Kurssilaiset olivat loppuarvioinneissaan tyytyväisiä tämänkertaiseen kurssiin mutta myös koko kolmen vuoden jaksoon. Haikeutta lievensi hiukan toive saada muutamia kurssilaisia Suomeen syksyllä tutustumaan suomalaisen median nykytilaan. Matkan toteutuminen on kuitenkin vielä monen epävarmuustekijän takana; miten maan turvallisuustilanne kehittyy ja miten kiinnostuneiden matkalaisten perheet ja työnantajat Suomen matkaan suhtautuvat. Mutta toivottavasti syyskuussa tavataan!