Paluu Pekingiin. Nyt.06.01.11 NAISET JA TIEDOTUSVÄLINEET
YK:n neljäs naisten asemaa käsitellyt maailmankonferenssi syksyllä 1995 oli historiallinen. Siellä käsiteltiin ensimmäistä kertaa tasa-arvonäkökulmasta naisten elämään liittyviä asioita yhteiskunnan eri alueilla. Pekingin julistus ja toimintaohjelma ovat edelleenkin täysin ajankohtaisia. Tämä koskee myös toimintaohjelman mediaosuutta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on koonnut Pekingin toimintaohjelman tavoitteet päivitettynä ajankohtaisin vaatimuksin raporttiin, jonka nimi on Paluu Pekingiin. Nyt.
Seuraavan naisia ja tiedotusvälineitä koskevan tekstin on raporttiin toimittanut Eeva Koskinen.
Pekingin toimintaohjelmassa tiedotusvälineiden ja naisten rooli on kahtalainen. Yhtäältä naiset nähdään toimittajan ammatin kautta potentiaalisina toimijoina ja kehittäjinä viestimissä ja toisaalta ohjelma puuttuu naisten esittämiseen edelleenkin sukupuoliroolijaon mukaisesti.
Suomalainen media on edelleen pääosin miesten johtamaa toimintaa, naisten eteneminen päätoimittajiksi muissa kuin naistenlehdissä on edelleen haasteellista. Myös naistoimittajien palkat jäävät miesten palkkoja heikommiksi. Journalistiliiton vuoden 2007 tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan naistoimittajien keskimääräinen kokonaisansio oli 3045 euroa ja miestoimittajien 3279 euroa. Tämä noin kahdeksan prosenttiyksikön ero toteutui kaikissa ikä- , koulutus- ja tehtäväryhmissä. Naistoimittajan euro oli siis 93 senttiä.
Median naiskuva siirryttäessä 2010-luvulle on hämmästyttävän perinteinen; uutisseurantatutkimusten mukaan mies puhuu mediassa asiaa politiikasta ja taloudesta, nainen hömppää ihmissuhteista ja kotiin liittyvistä asioista.
Vahvasti viihteellistyneen median kuvamaailma esineellistää naisen entistä voimallisemmin ja entistä riisutumpana. Kuvamaailman pornoistuminen on hiipinyt mainosten kautta myös varsinaiseen mediaan. TV-mainoksissa, naistenlehtien meikkimainoksissa ja tajuntateollisuuden musiikkivideoissa hallitseva mielikuva naisista on juuttunut puolialastomaan barbivartaloiseen malliin, jonka päätehtäväksi jää houkuttaa ja viihdyttää aktiivisia miehiä. Porno on aiheena noussut mediajulkisuuteen ja pornotähdet seuratuiksi julkkiksiksi. Pornoistuminen näkyy myös nuorten vapaa-aikaan liittyvissä ilmiöissä, esimerkiksi tietokonepeleissä, joissa naisten rooliksi jää usein puolialastoman seireenin rooli. Tällaisen naiskuvan ylläpitäminen on vastoin suomalaisen naisen koko kuvaa hyvin koulutettuna, työssäkäyvänä, poliittista vastuuta yhteiskunnasta kantavana ja läheisiään huoltavana, tehokkaana monitoimiosaajana. Nuorten tyttöjen huoli omasta tulevaisuudestaan purkautuu syömishäiriöinä.
Nopeasti muuttuvan ja kehittyvän mediamaailman sisältöjen ja toimintojen luominen on vahvasti perinteisten miesten käsissä. Tyttöjen kiinnostus tietotekniikkaan ja naisten osallisuus erilaisten nykyaikaisten viestintäyritysten johtoon olisi nopeasti saatava kasvamaan.
Naistoimittajat ry. ylläpitää Suomessa koulutusohjelmaa, jonka avulla voi oppia tekemään parempaa journalismia. Se tarjoaa myös medialukutaitoa kaikille. Koulutusohjelman pohjana ovat kansainväliset koulutusmenetelmät Screening Gender, Portraying Politics ja Diversity Toolkit. Näiden koulutusmenetelmien taustalla on eurooppalaisia yleisradioyhtiöitä, Euroopan journalistiliitto EFJ, Euroopan journalismikeskus EJC ja Euroopan yleisradioliitto. Niiden tukijoita ovat muun muassa Euroopan komissio ja Euroopan sosiaalirahasto. Koulutusmenetelmissä on esimerkkejä eri maiden televisio-ohjelmista, mutta niitä voi soveltaa myös muuhun mediaan. Esimerkit näyttävät, millaista ihmiskuvaa viestimet välittävät - ja miten voi oppia tekemään monipuolisempaa journalismia.
Sukupuolinäkökulman median toimintaan avaava koulutus ei ole vielä päässyt mukaan suomalaisten journalistien peruskoulutukseen Naistoimittajat ry:n ponnisteluista huolimatta. Myös opettajien koulutuksessa medialukutaito pitäisi saada nopeasti nykykehityksen tasalle, nythän tilanne on usein se, että lapset opettavat opettajiaan viestintäteknologien hienouksien ja uutuuksien käytössä.
Pekingin toimintaohjelman tavoitteet
1. Lisätä naisten osallistumista viestimissä ja uuden viestintäteknologian kehityksessä sekä niissä ja niiden kautta tapahtuvan ilmaisuun ja päätöksentekoon.
2. Edistää tasapainoista ja stereotyypitöntä kuvaa naisista tiedotusvälineissä.
Vaatimukset:
1. Nais- ja miestoimittajien palkkaerot näkyviksi ja suunnitelmallisella työllä pois kokonaan
2. Sukupuolinäkökulman avaaminen journalistien peruskoulutuksessa
3. Median lukutaitokoulutusta opettajien peruskoulutukseen
4. Tyttöjen ja naisten moninaisuus näkyviin jokapäiväisissä uutisissa
5. Lisää naisia tietotekniikka- ja viestintäyritysten johtoon
18.02.12 VAPAAEHTOISEKSI SOMALIAAN?
10.02.12 Naistoimittajat ry:n vuosikokous 29.2.2012 klo 17.30
26.12.11 Afganistan-hanke sai kolmen vuoden jatkorahoituksen
06.12.11 Afganistanin naiset eivät vaikene Bonnissa
27.11.11 HAAGA-HELIA lahjoitti kameroita Afganistaniin
19.05.11 Luovan kirjoittamisen verkkokurssit
06.05.11 Uutiset Afganistanista eivät tunnista naisia
29.03.11 Vuosikokouksessa tehdyt hallitus valinnat
29.03.11 Journalisti Anne Moilaselle Naistoimittajien Juhlavuoden stipendi
06.01.11 Paluu Pekingiin. Nyt.
08.12.10 Naistoimittajat ry:n valinta vuoden 2010 Kellokkaiksi
27.09.10 Därför är vi i Afghanistan
12.09.10 Naistoimittajia tunturissa
10.09.10 Naiset konflikteissa
10.09.10 Väinönputkesta ja karhuntassusta voimaa Ylläksellä
16.08.10 Lue Suomen Kuvalehden verkkolehdestä Learning Together II -kurssilla olleen Zohran juttu
18.06.10 Iltalehti, älä leiki tyhmää!
19.05.10 Jäsenmaksut 2011
27.01.10 Naistoimittajat Smolnassa: Ministeri tuulettaa mediaa
Avaa arkisto |
