Miksi junat ei kulje, VR ja maan päättäjät?

7.3.2010 Mervi Viteli, Tampereella asuva hallituksen varajäsen

Etäisyys Internetin Facebookissa Sierra Leonesta Suomeen on sekunteja, mutta etäisyys VRrää käyttäen Tampereen ja Helsingin välillä on tänä talvena ollut useitakin tunteja. Taas kerran talven ankarat olosuhteet ovat haitanneet junaliikennettä. Tämän voisi ehkä ymmärtää jossain Italiassa, mutta Suomessa! Älkää yrittäkö huijata meitä. Ei VRrässäkään voida olla niin tumppeja, ettei siellä tiedetä talven ja lumen olevan jokavuotisia Suomessa. Vaikka sitten ilmastonlämpeneminen uhkaisikin.

Käytin lähes kahdeksan vuotta VRrän junapalveluja arkisin Tampereen ja Helsingin välillä useimpina viikon päivinä aamulla ja illalla. En tehnyt sitä rakkaudesta junamatkailuun, vaikka olenkin pitänyt junien tunnelmasta paljon enemmän kuin linja-autojen aina siitä lähtien, kun lapsena matkustin höyryä puksuttavassa junassa makuuvaunussa Karjalan mummolaan. Kiirehdin junalle varhain aamulla päästäkseni työpaikalle lähellä Pasilan asemaa ja sieltä taas kotiin Tampereelle. Toki aina silloin tällöin yövyin pääkaupungissa.

Junaliikenteen talvimyöhästelyt lisääntyivät silloin, kun Pendolinot otettiin käyttöön. VR markkinoi Pendolinoja nopeina ja mukavina junina. Matka-ajan nopeutuminen puolella tunnilla suuntaansa on iso asia monille sadoille, jotka säännöllisesti päivittäin työmatkailevat Tampereen ja Helsingin välillä. Lisäksi suuri joukko matkustaa kokouksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Pendolinossa mainostettiin olevan tasokkaat ravintolat ja palvelut. Seinäjoelta ja Pieksämäeltä tulleet Pendolinot, jotka yhdistettiin Tampereella, täyttyivät lähtiessään Tampereelta kohti Helsinkiä klo 7.02. tai noin...

Talvina 2006 ja 2007 sai jo tuta Pendolinojen talvikestämättömyyden. Aika monena aamuna juna oli myöhässä, eri suunnista tulleita runkoja ei saatu kytkettyä toisiinsa, juna kulki vähän matkaa ja saattoi sitten pysähtyä, kun ei saanut riittävästi sähköä ja jonkin ajan kuluttua matkustajia pyydettiin nousemaan perässä tulevaan InterCity-junaan, jonka lähtöaika asemalta oli 7.07. Tosi kivaa. Jos oikein huonosti kävi, ICssä ei enää ollut istumapaikkoja Pendolinosta tuleville, vaikka junalipusta sai maksaa kalliimmin.

Sama Pasilassa. Kun kiireellä hikipäässä säässä kuin säässä yritti ehtiä vaikka 15.42 Pendolinoon, sai monasti asemalla huomata, että aikataulussa lähtöaika oli myöhennetty. Ensin 15.50, sitten 16.00...16.10...Pendolinon on tarkoitus mennä ennen IC-junaa, joten sama myöhästyminen vaikutti sitten siihenkin. Joskus tosin Pendolino ei päässyt lähtemään ollenkaan ja sitten kaikkien piti ahtautua IC-junaan tai johonkin lähijunaan.

Jos junien kulku takkuili, niin vielä huonommin kulki tieto junien aikatauluista asemalla odottaville matkustajille. Siellä sitten asemalla ihmeteltiin, että kulkeeko se juna ollenkaan ja koska se tulee. Tuli siinä työpäivälle pituutta aika paljon enemmän kuin lakisääteinen. En usko, että tätä pystyy edes kuvittelemaan kukaan, joka ei ole työmatkaillut Helsingin ja Tampereen väliä.

Jos ajasta ei olisi väliä, kulkisin aina ICn tai vanhan pikajunan kyydissä. Pendolino ei ole suosikkini. Enkä vieläkään ymmärrä, miten niitä on voitu hankkia VRlle ja Suomeen. Mitenkähän mahtavat kulkea aikataulussa muissa maissa. Ainakaan Suomen talvioloihin niitä ei ole tehty. Jotkut niistä heiluivat ja huojuivat kuin olisivat lentoon lähdössä. Yritin kysellä konnareilta, mistä se heiluminen johtuu. Enkä varmasti ollut ainoa, jolle tuli usein huono olo Pendolinon - tai Pendon - kuten sitä nimitän, kyydissä. Ihmeen monet siinäkin heilunnassa ainakin näyttivät tekevän töitä kannettavillaan.

Kun Pendolino (tai IC-junakin joskus) oli myöhässä tai kulki hitaasti tai ei lähtenyt ollenkaan, syyksi ilmoitettiin tekninen vika. Missä se tekninen vika on, sitäkin joskus kyselin vaan en saanut vastausta. Usein myös kuulutettiin, että juna hidastelee tai seisahtuu kulunvalvonnan ongelmien vuoksi. Voi kauhistus, ajattelin. Onkohan tämä junamatkailu enää ollenkaan turvallista, jos eivät pysty kulkuakaan valvomaan. Ja Pendolinohan kulkee parhaimmillaan kahta sataa. Jos junan menoa katsoo ulkopuolelta, niin hurjalta vauhti näyttää.

En tykkää myöskään Pendolinojen istuimista. Minusta ne on suunniteltu 180-senttisen italialaisen miehen mitoilla. Minun on vaikea saada jalkojani tukevasti lattialle ja siksi istuma-asento ei ole ergonominen. Mutta onhan siinä telineet jaloille. Niin on, mutta nekin ovat ainakin minulle liian etäällä eivätkä edes aina toimi. Vessat tuntuivat aluksi siisteiltä vanhoihin juniin verrattuna, mutta aika pian niissäkin tuli pulmia: vesi ei juossut tai ne suljettiin jonkin vian vuoksi. Kerran isossa vessassa painoin sulje-painiketta, asetuin asioilleni ja eipä aikaakaan, kun ovi aukesi sepposen selälleen. Nyt se naurattaa, mutta ei naurattanut silloin...En ollut painanut lukitse-painiketta. Oma moka. Nykyisin pyrin välttämään ainakin Pendolinon vessoja.

Voihan VR! Minusta on kansallinen ja myös turvallisuuspoliittinen asia, että junayhteydet Suomessa toimivat. Eduskunnan ja hallituksen huomio on mennyt kaikenlaisiin joutaviin ja itse aiheutettuihin sotkuihin kuten vaalirahojen jako. Kansalaisten arkipäivän kannalta ratkaisevan tärkeät liikenteen ongelmat on sivuutettu. Jos satelliitteja saadaan avaruuteen ja Internetin kautta yhteydet vaikka minne, niin on vaikea ymmärtää, miksi junaliikennettä ei saada toimimaan.

Hallitus olisi voinut pitää vaikka hätäistunnon jo ennen kuin väki sai asemilla kovassa pakkasessa odotella junia tuntitolkulla. Pienet ja satunnaiset myöhästelyt antaa anteeksi, mutta ei sitä, että junat jatkuvasti myöhästelevät tai eivät kulje ollenkaan. Venäjälläkin junat kulkevat, vaikka sääolot ovat aika samanlaiset kuin Suomessa. Valtion rautateiden henkilökuntaa ei käy kateeksi. Heille voi toivottaa pitkää pinnaa ja jaksamista. Toivottavasti VRstäkin tulee vielä sosiaalinen ja kansalaisia hyvin palveleva. Silloin ehkä moniin valtakunnallisiin järjestöihinkin saadaan enemmän toimijoita pääkaupungin ulkopuolelta.

Pienenä vinkkinä: Ranskan rautatieyhtiö tarjoaa ja mainostaa usein edullisia junamatkoja maan eri kaupunkeihin. Olisikohan VRssä muutakin kehittämistä kuin vain junien kulun turvaaminen?

Jälkikirjoitus.

VRn junien myöhästelyt ovat olleet aivan varmasti valtakunnan päättäjien tiedossa jo monta vuotta. Aamulehdessä 27.2.2010 Kari Malin oli pitänyt tilastoa junamatkoista Riihimäki-Helsinki-Riihimäki vv. 1986-2009. Hänen tekemistään 8 205 junamatkasta 2 344 oli ollut myöhässä. Oletan, että suurin osa on tehty IC-junilla.